Olen siis aiemmin tehnyt vain monta tusinaa vauvojen ja lasten pipoja, mutta nyt (monen vuoden painostuksen jälkeen) tein tuolle isännälle hänen haluamansa maastopipon. Tuossa kuvassa se nyt tosin näyttää vain isolta pallolta! :D Mutta tosiasiassa näyttää hyvältä ja olen tulokseen oikein tyytyväinen. Malli löytyi Modan numerosta 5/2004 (mallin numero 44). Tykkäsin niin mallin helppotekoisuudesta, että ajattelin samalla mallilla tehdä myös tuolle meidän pikku miehelle maastopipon. Kyseisessä ohjeessa kun oli koot niin lapsille kuin naisille ja miehillekkin.
Sitten lupailin tuolla aiemmin kuvaa pienestä lankaostoksestani...
Ja tuossahan näkyy tuo maaston värinen Nalle-lanka josta jo siis pipo tuli. Punainen ja oranssi 7veikka tulivat lähinnä T&T:n haastekeräystä varten. Jospa niiden lopuista saisi sitten paitaa/housua Apupupulle. Vielä en ole päättänyt semmoista neuloa, mutta jos aikaa riittää, niin sitten. Kun tuntuu noita keskeneräisiä töitä olevan ihan hirveästi ja joululahjojakin pitäisi tehdä ihan kiitettävä määrä. On tämä käsityöihmisen syksy aina niin kiireistä aikaa! :O
Sitten ei niin käsityöaiheista asiaa. Kävin eilen neuvolassa ensimmäisen kerran tämän raskauden tiimoilta. Tunti siellä vierähti, mutta mitään ei oikeastaan käteen jäänyt. Paitsi kasa monisteita ja erilaisia vihkosia, jotka ovat jo ennestään tuttuja. Verenpaineet ja Hb olivat päässeet jo hieman laskemaan normaalista (mikä nyt ei mun tapauksessa ole mitään uutta) ja painoa oli tullut puolisen kiloa siihen lisää, mitä oli ennen raskautta. Suurin yllätykseni oli se, ettei täällä Oulussa pääse kun vaan yhteen ultraan joka on viikoilla 18-20. Eihän täällä ennenkään ole päässyt useampaan ultraan, mutta ennen on sentään saanut valita, meneekö siihen aikaisempaan vaiko sitten tähän myöhäisempään. Oli terkkarin sijainen (nuori likka) vähän ihmeissään kun kysyin, etteikö sitä saa enää valita. Ei kuulemma ollut kuullutkaan että vielä viime vuonna on saanut valita niistä kahdesta. Harmittaa niin vietävästi, kun olin jo vähän suunnitellut että siihen aikaisempaan ultraan mentäisiin katsomaan, onko siellä kaikki hyvin. Nyt jos siihen haluaa, niin pitää maksaa itsensä kipeäksi yksityisellä... pitää miettiä sitä vielä, mutta taitaa jäädä väliin, kun se on kuitenkin niin kallista. Sydänääniä ei saanut vielä kuulumaan, eikä se oikein edes mun mielestä osannut etsiäkkään, ei tohtinut painaa tarpeeksi, mutta toivottavasti sitten ens kerralla kolmen viikon päästä onnistuis. Ei pitäs huolestua siitä, ettei niitä ääniä vielä kuulunut, mutta väkisinkin sitä vähän panikoi! Ei multa ole aikaisemminkaan saatu kuulumaan mitään ennen viikkoa 10, joten ei tämä poikkeus ole. Nyt kun viikkoja oli kuulemma 9+1. Niin ja laskettu aika tuli neuvolan tietokoneen mukaan 8.4.2007. Mutta johan tässä tulikin paljon asiaa. Kiva jos joku jaksoi lukeakkin! :)
Kommentit