Eikä siinä sinänsä mitään pahaa ole, mutta kun luin koko eilisen illan! Aloitin vähän kahdeksan jälkeen, katsoin Myytinmurtajat telkusta välissä ja jatkoin puoleen kahteen saakka yöllä! Nyt vähän meinaa väsyttää, eikä takuulla tehnyt hyvää mun niskalle, vaikka asentoa yritinkin vaihdella silloin tällöin. Ja mikä tämän aiheutti? No Diana Gabaldonin Muukalainen. Olen saanut tuosta Gabaldonin kirjasarjasta kaksi ekaa kirjaa viime jouluna hartaana toiveenani joululahjaksi. Aloitinkin lukemisen silloin, mutta se jäi aika lyhyeen. Mistä syystä, sitä en muista. Nyt sitten aloitin uudelleen ihan alusta saakka ja sainkin aika kivasti n. 200 sivua luettua. Ja vaikka niin paljon ja niin kauan lueskelin, huomasin päässeeni vasta n. neljäsosan kirjasta eteenpäin! Sitten katsoin lopusta sivumäärää ja totesin sen olevan jopa yli 800. No, sehän ei minua haittaa. :) Eipä vain ole aikoihin tullut luettua noin paksua kirjaa. Ja tietysti pitää sitten tämän jälkeen lukea se toinenkin osa ja sitten iskee paniikki, kun pitää jostain saada loputkin!
Tuo on kyllä niin totaalisen mukaansa tempaava kirja, ettei ole tosikaan. Tykkään muutenkin historiallisista kirjoista yli kaiken, en paljon muita nykyään lue. Kaari Utrio on mun lemppari kirjailija ja hänen teokset olen lukenut melkein kaikki läpi. Jotkut jopa useampaan kertaan! Suomalainen historia on tuttua, mutta tuo Brittien saarivaltakunta on jäänyt ihan unholaan, joten on tosi mukava lukea jotain joka sijoittuu sinne.
Olen sentään uskaltautunut koittamaan myös käsitöitä ja eilen neuloikin erästä joululahjaa eteenpäin. Mutta koska se on joululahja, se on myös salainen, joten ei edelleenkään kuvia tähän blogiin. Tästä blogista alkaa kehkeytyä koko ajan enemmän jotain muuta kuin käsityöblogi... haitanneeko tuo nyt niin?