(Nuo pari pötkylää tähtien alapuolella on tytön tekemiä matoja :))
Pari satsia pääsi hieman kärähtämäänkin, mutta eivät onneksi kokonaan mustiksi menneet! Pipari reseptejä on varmasti ihan yhtä monta kuin kokkejakin, mutta tässä meidän ohje:
Joulupiparit
2 dl siirappia
2 tl inkivääriä
2 tl neilikkaa
2 tl kanelia
2 tl pomeranssin kuorta
250 g margariinia
2 kananmunaa
2 dl sokeria
11 dl vehdäjauhoja
2 tl soodaa
Mausteet voi korvata laittamalla 3 rkl piparkakkumaustetta
Kiehauta kattilassa siirappi ja mausteet. Vatkaa margariini vaahdoksi ja sekoita sen joukkoon jäähtynyt siirappiseos. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi ja sekoita edelliseen seokseen. Yhdistä sooda jauhoihin ja lisää jauhot taikinaan. Anna taikinan kovettua jääkaapissa noin tunnin (tai vaikka yön yli). Kauli taikina ohueksi levyksi ja ota siitä piparkakkumuotilla pipareita. Paista 180 asteen lämmössä noin 12 minuuttia.
Meidän uuni on hieman tehokkaampaa sorttia ja meillä paistoajaksi samalla lämmöllä riitti n. 9 minuuttia. Ja sen verran on pakko sanoa ja itsellekkin samalla muistiin tässä laittaa, että vaikka taikinaa on lopussa jo todella vaikeaa kääntää ja vääntää, niin KAIKKI ohjeessa sanotut vehnäjauhodesit pitää saada pyöriteltyä siihen taikinaan! Tällä kertaa nimittäin jäi yksi desi vajaaksi, kun en millään jaksanut enää vääntää. Loppui siis teho kädestä kesken ja taikina jäi hieman liian pehmeäksi.
Väänsin taikinaa eilen illalla kaupunkireissun jälkeen, joten senkään takia ei oikein ollut enää vääntöä kädessä... :) Kaupungilla käytiin eilen katselemassa tämän kaupungin joulun avausta. Nähtiin joulupukki (lapset katteli suu pyöreenä ja ihan hiljaa!), hieno hevonen reen kanssa ja vitivalkoinen poro. Riitti lapsilla taas ihmeteltävää! Lopuksi kävimme katsastamassa myös komean ilotulituksen, koska meidän lapset eivät ole ennen isoa ilotulitusta nähneet. Uutena vuotena ei olla koskaan lasten kanssa kaupungille yöllä lähdetty, eikä nuo naapureiden paukut koskaan ammattilaisten paukkuja voita. Nyt sitten kun pääsi katsomaan ilotulitusta ihmisten aikaan (17.30), niin tottahan sitä piti mennä katsomaan. Kerrankin seiso lapset paikallaan viisi minuuttia! :D Ja olivat siitäkin ihmeissään. Tytöltä kysyin ilotulituksen jälkeen, että oliko hurjaa, niin tyttö tokaisi että "oli vähän hurjaa, ihan vähän vaan". Odottivat kovasti että raketteja olisi ammuskeltu enemmänkin ja muidenkin ihmisten toimesta. Sekoittivat kaiketikin sitten uuteen vuoteen koko touhun... Hauskaa oli joka tapauksessa!
Ja kun tässä nyt sitten tulee enemmän kirjoiteltua kaiken moista, niin kerrottakoon sekin että pääsin peruutuspaikalle opiskelemaan somistajaksi ja eka koulutuspäivä on parin päivän päästä, eli tiistaina. Vuoden päästä (jos kaikki menee suunnitelmien mukaan) olen siis somistaja. En tiedä miten tässä käy kaikkien käsitöiden yms, sillä vaikka opiskelua koululla on vähän (vain 4 iltaa kuukaudessa) niin itsenäistä opiskelua sekä työharjoittelua on sitten enemmän. Mutta katsotaan miten naisen käy. Eiköhän sitä jotain saa aina välillä aikaiseksi ihan blogiinkin saakka esiteltäväksi! Ihan jännittää pitkästä aikaa lähteä koulun penkille... :)
Mutta eipä kai tässä muuta tällä kertaa. Arvontaan ei enää kauaa ehdi osallistumaan, joten siihen kannattaa osallistua jos ei ole sitä vielä tehnyt. :)
Kommentit