Juu, täällä on ollut hiljaista. Eipä ole käsityöt edistyneet oikeastaan ollenkaan, kun hartiat on niin tajuttoman jumissa... :( en tiedä pitäskö tässä jo lääkäriin lähteä ihan oikeasti, kun ei jumitus hellitä sitten millään. Pitäis kyllä tämä koneella olokin jättää pariksi päiväksi, niin sekin varmasti auttais asiaa. Kuitenkin aina tunniksi tai pariksi tähän jämähdän selailemaan toisten blogeja ja ihania aikaan saannoksia. Niin ja meseilemään myös. :)
Tänään kuitenkin päätin ottaa itseäni niskasta kiinni oikein kunnolla... Olen tämän viikon joka päivä yrittänyt eri tavoin venytellä tuota niska- hartia seutuani ja eilen sitten päätin lisätä siihen hieman vatsa- ja pakaralihas liikkeitä. Tänä aamuna sitten lähdin lenkille ja päätin, että tästä lähin jumppaan joka toinen päivä ja joka toinen lähden käymään lenkillä! Saapa nähdä miten käy... :D Yleensä tämä paniikki liikunnan suhteen tulee aina joulun ajan mässäilyn jälkeen, mutta nyt se tuli jo ennen joulua. Kaiketikin tuon jumituksen takia, mutta olishan se ihan mukava saada itsensä semmoiseen kuntoon, että ens kesänä kehtais lähteä lasten kanssa hyvillä mielin uimarannalle. Semmoisessa kunnossa kun en ole aikoihin ollut... raskaana olot ovat venyttäneet vatsan seudun aika löysäksi ja muutenkin raskausajat ovat jättäneet jälkensä aika tehokkaasti vaikka kilot aika hyvin ovatkin lähteneet. Pitäs vaan saada kiinteytettyä itsensä taas. No, kylläpä tuli asiaa tästä.
Pistetäänpä vielä pieni pähkinä purtavaksi tähän loppuun: Kuinka pitkä taivas on? Tämän visaisen kysymyksen esitti tyttäreni eilen illalla... mitäs tohonkin nyt sitten vastais? :)