Tää ei ihan oikeasti voi olla totta! Olen hukannut käsityön! :O Apua!

Siis se on totta. Ihan oikeasti. Muistin pakanneeni käsityöni, sen tärkeimmän tällä hetkellä, tytön villasukan alun samaan laatikkoon mihin viimeisimmät lankaostokseni (7Veikkaa vain...). Tänään sitten tuossa alkuillasta aloin kaivelemaan laatikkopinosta Sitä laatikkoa. Olin innoissani, kun löysin sen ihmeen vähällä etsimisellä. Aukaisin laatikon... ja voi sitä surua ja murhetta: ei se ollut siellä. Nyt olen sitten miettinyt pääni puhki, että mihin ihmeeseen sen sitten oikein olen lykännyt. Enkä saa päähäni, en sitten millään. Enkä todellakaan alkanut kaikkia laatikoita aukomaan sen takia. Noita avaamattomia laatikoita kun on vielä melkoiset pinot. Harmittaa, kun olisi hieman tuntunut siltä, että olisin voinut koittaa miltä neulominen tuntuu muuton rasittamissa käsissä. Jospa tämä olikin luonnon tapa ilmoittaa, että ei vielä neulomista noilla käsillä! :) Ja kerkeehän niitä sukkia vielä neulomaan...

Tänään muuten ostin pitkästä aikaa lankaa ihan ilman sen kummempia suunnitelmia. Oli ihan pakko, kun kävin lasten kanssa Kärkkäisen Sika-päivillä. Löysin sattumalta pari kerää Isoveli lankaa 1,80 euron kappale hintaan. Eikös se ole aika halpaa? Ei ole kyllä mitään hajua mitä siitä tekisin, kun oli semmoista sinikirjavaa... jospa vaikka pojalle pipo? Tai ehkä jopa ihan itselle? Saapa nähdä. :)